Operaatio Kaleva
- Päämajan kaukopartioiden suurin isku ja sen taustat  

Operaatio Kalevan kohtalo on vastapainoa kaukopartioiden sankaritarinoille.

Sotahistoriaa uudistava teos selvittää, miksi jatkosodan suurin kaukopartio-operaatio sai dramaattisen lopun.

Vuoden 1944 maaliskuussa 189 kaukopartiomiestä suuntasi Vienan Karjalaan. Päämajan hävitysosasto Kalevan tehtävänä oli tuhota viholliskylät, joihin partisaanit tukeutuivat terrorisoidessaan Kainuun siviilejä. Kaikki alkoi kuitenkin nopeasti mennä vikaan. Operaatiossa kaatui lopulta neljä miestä ja yksi jäi vangiksi, kohteet jäivät pääosin tuhoamatta.

Operaatio Kaleva kasvaa jännittävästä sotakertomuksesta sotataidon tutkimukseksi ja asettaa yksittäisen kaukopartioretken laajempaan kehykseen. Miksi operaation päämäärää ei saavutettu? Miten osastoa johdettiin? Mitä seurauksia matkalla oli?

Asiantunteva ja sotahistoriaa uudistava teos tarjoaa kriittisen katsauksen kaukopartiopataljoonan partioiden suunnitteluun ja johtamiseen sekä miesten valintaan ja koulutukseen. Teos perustuu kirjallisuus- ja arkistolähteisiin sekä iskuun osallistuneiden veteraanien haastatteluihin.

* Osta kirja/äänikirja täältä *

Katso Operaatio Kalevan traileri

Vakoojamestari Suomesta

Salainen partiomies, asekätkijä, Stella Polaris -operaation valmistelija, Nato-maiden vakooja... Mannerheim-ristin ritari Paavo Suorannan elämäntarina tarjoaa poikkeuksellisen näkymän suomalaiseen tiedusteluhistoriaan.
Salaisen sodan asiamies kuvaa Suorannan taivalta talvisodan partiomatkoilta välirauhan tiedusteluretkille ja jatkosodan kaukopartioihin. Ansiokas teos valaisee erityisesti jatkosodan jälkeisiä tiedusteluhankkeita, jotka ovat pysyneet pitkään sotahistorian kartoittamattomana alueena: Päämajan kaukopartiopataljoonan Stella Polarista, asekätkentää ja tiedustelutoiminnan suojaksi perustettuja peiteyrityksiä. Suomalaisten sodanjälkeistä yhteistyötä länsitiedustelun kanssa on pidetty yksittäisten miesten maanpetoksellisena toimintana, mutta Salaisen sodan asiamies osoittaa, että Pääesikunta ja Rajavartiolaitos olivat mukana toiminnassa.
Vahvasti taustoitettu ja vetävästi kirjoitettu teos liittää Suorannan elämäntarinan suomalaisen sotahistorian laajempaan kehykseen ja syventää käsitystä sodan jälkeisestä tiedustelusta. Salaisen sodan asiamies nousi ilmestymisensä (2006) jälkeen alansa klassikoksi ja hakuteokseksi.

* Osta kirja/äänikirja täältä *

Päämajan tiedustelija

Olavi paukkunen

Toimittanut: Pekka Turunen

Olavi "Olli" Paukkusen sota kesti talvisodan alusta Lapin sodan loppuun asti. Olosuhteet ja viholliset vaihtuivat, mutta Paukkusen sodankäynnillä oli yksi erityispiirre, joka pysyi samana alusta loppuun: hän kävi sotaa väärällä puolella rintamalinjaa. Päämajan tiedustelija kertoo hänen ainutlaatuisen tarinansa. Paukkunen otti osaa talvisotaan 6:nnessa ja 7:nnessä rajakomppaniassa. Komppanioiden rohkeista mestarihiihtäjistä ja ampujista muodostettiin 8. divisioonan hiihto- eli sissijoukkue. Joukkue oli eräänlainen jatkosodan erikoisjoukkojen - Päämajan kaukopartioiden - edelläkävijä. Sen sijaan varustuksensa puolesta se ei eronnut tavallisista joukoista. Karjalan kannaksen rajapitäjien miehillä oli päällään talvisodan legendaarinen "malli Kajander", siviilivaatteet.
Välirauhan alussa Päämaja kysyi Olavi Paukkusta tiedustelijaksi. Kannakselle suuntautuville tiedustelumatkoilleen Paukkunen valitsi parikseen tulevan Mannerheim-ristin ritarin Paavo Suorannan.
Jatkosotaan ja Lapin sotaan Paukkunen otti osaa kuuluisassa Päämajan kaukopartiopataljoonassa, ErP 4:ssä, ja suoritti sen aikana peräti 14 partiomatkaa. Vuoden 1944 lopulla rintama siirtyi pohjoiseen ja vihollinen vaihtui saksalaisiin, mutta Paukkunen jatkoi vaarallisia retkiään.

Osasto Vehniäisen kantaporukkaa. Jalmari Kuoppa, Kustaa Loukola ja Paavo Suoranta menossa linjoille 6.4.1942. 

Kirjoissa ja lehdissä kuuluisaksi tullut kohtaus. "Repun kannosta, Herra Marsalkka," oli Suorannan vastaus kun Mannerheim kysyi häneltä mistä ansioista risti myönnettiin. 

Pekan uusi kirja: Kylmää rauhaa on nyt ilmestynyt

Kekkonen, sotilastiedustelu ja Tšekkoslovakian miehitys

Kirjan kuvaus:

Vuonna 1968 Suomessa uskottiin, että neuvostopanssarit olivat rajoillamme. Mitä todellisuudessa tapahtui?

Tšekkoslovakian miehitys herätti Suomessa pelkoja. Varusmiesten lomia peruttiin, joukkoja vietiin metsiin ja rannikolla valmistauduttiin torjumaan kohti Kotkaa edennyt punalaivasto. Näin ainakin muistetaan.

Todellisuudessa kaikki jatkui normaalina kasarmeilla, rajoilla ja rajojen takana. Maan johto ja presidentti Kekkonen olivat ahdistuneita paineen alla, mutta sotilastiedustelulla oli hyvä käsitys tilanteesta. Uhasta kasvoi silti lähihistoriamme suurin valemuisto.

Kylmää rauhaa oikoo aikakauden poliittiseen historiaan liittyviä virheellisiä käsityksiä.

* Osta kirja/kuuntele äänikirja täältä.